BOBO
Mittelspitzin ja kleinpitzin sekoitus, oma rakas koiramme Bobo on valloittanut meidät kaikki 24 tunnissa .
Ensimmäinen vuorokausi on mennyt ihan mukavasti.
Toisinaan ihmetyttää ja kummastuttaa, koska koira pelkää miehiä.
Meidän perheen ainoa mies on koiralle ainakin näin aluksi asia, joka pitää kiertää.
Samaan aikaan Bobo on erittäin kiinnostunut ympäristöstään ja uskaltautuu pihallekin reippaasti.
Ruokahalu on pohjaton. Nälkä on hirmuinen. Luomunappulat kelpaavat ja rouske käy kupilla (tottakai pikku miehelle ne pehmennetään).
Saapumista seuraavana päivänä saamme ajan eläinlääkärin vastaanotolle. Jotenkin on puserossa huoli pikku koiramme terveydestä, joten ajattelemme ettei kauhean rakastunut saa olla ennenkuin lääkäri on todennut kaiken olevan kunnossa.
Animagissa Bobo tutkitaan, ja painoa on alle jauhopaketin verran eli 1,4 kiloa. Eläinlääkärikin on sitä mieltä - painon olevan alarajoilla ja nyt pitäisi syödä ravitsevaa ruokaa urakalla.
Muuten kaikki on mainiosti ja reippaasti myös rokotukset tulevat saaduksi.
Seuraavat 2 kuukautta käymme viikon-kahden välein vaa'alla tarkistamassa, jotta paino nousee kuten pitääkin.
Merinen ystävä Natalia tutustumassa Boboon
Meillä on maailman valloittavin pieni koiranpentu, johon me kaikki rakastumme päivä päivältä enemmän.
Muutaman päivän Bobon meillä oltuaan, ehdimme ajattelemaan myyjiä. Kaivamme käsinkirjoitetun kauppakirjan ja muistamme auton rekisterinumeron paperissa.
Rekisterinumero paljastaa auton omistajan olevan porvoolainen tilitoimisto. Tilitoimiston vastuuhenkilön nimen googletettuamme koko hirvitys alkaa meille paljastumaan.
Ilmeisestikin toisena osapuolena myyjistä on nainen, jonka nimen perusteella löytyy kennelnimi Dragonhill.
 |
| Bobo varjossa hellepäivänä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.