10. 3.2.2015 vaihtoehdot

Tunnekuohuja

Meistä ei kukaan nukkunut yötään hyvin, saati edes kohtuullisesti. Paitsi Bobo, joka oli onnellisesti saanut hyvät unet toimenpiteen jälkimaininkeina.
Herra tuli meitä taasen iloisena herättämään.

Odotimme eläinlääkärin puhelua malttamattomana. Hän oli luvannut soittaa klo 9-15 välillä.
Pirulainen - puhelimeni oli varattu klo 11 kun hän soitti ensimmäisen kerran. Tuntematon numero ja takaisin ei voinut soittaa.

Klo 13 puhelu tuli vihdoinkin.
Hän kertoi keskustelleensa kokeneen ja näitä tilanteita hoitaneen lääkärin kanssa ja vaihtoehtoja olisi 3.
1. Lonkkaproteesileikkaus, joka olisi erittäina arvokas. Sopii jos on taloudellinen mahdollisuus. Vaatii kuitenkin ortopedin konsultaation joka tekee asiasta lopullisen päätöksen.
2. Lonkan "pallon" leikkaus. Leikkaus ei oikeastaan ole edes mikään pitkäaikainen tai auttava ratkaisu meidän tapauksessamme, koska jalka olisi edelleenkin irti maljasta (jota ei oikeastaan ole edes).
Tällä kuitenkin voitaisiin välttää kivut, jotenkin.
3. Ei tehdä mitään.

Ei ole vaikea arvata minkä vaihtoehdon valitsimme.
Tietenkin numero 1. Vai onko oikeasti vaihtoehtoja?
Vakavasti harkittavana on Bobon hyvinvointi kaikkinensa. Vain se merkitsee koko asiassa.

Kolmas vaihtoehto eli ei tehdä mitään ei ole vaihtoehto, ei missään nimessä. Koira ei ole lelu. Myös meidän sydämemme särkyy jos koira kärsii tai se ei voi hyvin.

Soitin Merinelle ja kerroin puhelun sisällön.
Me lähtisimme kuuntelemaan lääkärin mielipiteen.
Merine soitti Malmin Apexiin ja saimme ajan jo kahden yön päähän.
Alkoi raastava odotus.