29. Sydämetöntä ja laskelmoivaa...

 

Tätä tilannetta on niin surkea seurata :(
Bobon polvi on turvonnut ja tuntuu niin sydämettömältä antaa odottaa... huomista operaatiota.
Olisi ollut enemmän kuin oikeutettua saada pikku leikkaus tehtyä jo perjantaina. Pohdimme myös sitä, lähdemmekö johonkin toiseen eläinlääkäriin, jotta asia saataisiin korjattua välittömästi. Näköjään ei eläimiäkään hoideta kuntoon heti kuten ei meiltä ihmisiäkään...roikutetaan hoitojonoissa päiviä, viikkoja, kuukausia. Tässä valossa emme olisi ketään hyvää operoijaa löytäneet puolessa päivässä ja akuutisti. Polvi kun ei ole samalla tavala akuutti kuten esimerkiksi selän välilevyprolapsi, joka on erittäin kiireellinen leikata välittömästi, jos koiran takapää on jo halvaantunut.

Tulevaa hoito - ja toipumisjakson pituutta emme tosiaan vielä tiedä. Sivukapselin sulku ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole iso juttu, mutta operaatio kuitenkin, ja eläimen rauhoittaminen on aina riski.
Oli riskiprosentti nyt mikä tahansa, tätä ei voi jättää tekemättä. Tämä lisähelvetti on vain kestettävä ajallisesti, rahallisesti sekä riskit tiedostaen.

Euroja on palanut ihan rahassa ja ajassa sekä yhden perheen elämä pistetty totaalisesti sekaisin. Bobo on kuitenkin meidän perheen jäsen, mutta onko kaikkien kärsimyksellä joku hinta?
Koiran myyjä, eli Dragonhillin mies on kyllä sellainen *****, ettei edes viimeistä 200 euroa ole tullut maksamaan. Vaikka lupasi.
Käydessään maaliskuussa tekemässä täällä yllätysvisiitin, hän tuli paikalle moottoripyöräkerhon liiveissä, yrittäen saada meitä allekirjoittamaan paperin, jossa sitoudumme lopettamaan blogin, lopettamaan puhumaan blogissa Bobista (ei edes vaivaudu kirjoittamaan koiran nimeä oikein) ja kirjoittamaan mitään ko. kennelistä koska Bobo ei ole sieltä (Just joo...lehmät lentää!). Kuittasin kuitenkin ensimmäisen 200 euroa saaduksi, ja kun kerran oikein paperin kanssa tultiin, niin luotin siihen että hän oikeasti oli pahoillaan tapahtuneesta ja halusi sydämestään korvata tuon koiran kauppahinnan takaisin.
Myyjä ei edes kysynyt miten Bobo voi vaikka lonkan leikkauksesta oli silloin kulunut vasta reipas viikko. 
Ja korvata myös tuon toisen 200 euroa takaisin. Tämähän ei korvaa edes 10 % siitä mitä meillä on rahaa palanut Bobon operointeihin, ansiomenetyksiin, kärsimykseen ja kyyneliin. Ja mikä tärkeintä, he ovat omalla ahneudellaan, kylmäkiskoisella rahantekoasenteellaan eläimille kärsimyksiä aiheuttaneet. Miten tälläiset ihmiset voivat sisimmissään elää? eikö minkäänlaista sydäntä ole?
Bobon operointi oli toki meidän oma päätöksemme ja taloudellinen satsaus - sitä tuskin voimme myyjältä odottaa.

Suuri ja antelias sydän on taas ollut monilla lähipiirimme ihmisillä, joista muutama on ollut valmis laittamaan jopa rahakeräyksen pystyyn, jotta emme joutuisi taloudelliseen ahdinkoon eläinlääkärikulujen vuoksi.

Kun Dragonhill on Kennelliiton tietojen mukaan myynyt koiria noin 298 kappaletta ja Bobon myyjän kertoman mukaan 700 (kertoi määrän käydessään meillä) - niin paljon on meitä ollut. Tehdäänpä mielikuvituslaskelma. Jos Kennelliittoon rekisteröityjä koiria olisi myyty tonnin hintaan ja näitä ei-Kennelliittoon rekisteröimättömiä neljällä sadalla. Se tekee yhteensä neljä sataa viisikymmentä kahdeksan tuhatta. Aika paljon rahaa, oli aikaväli mikä tahansa. Tosiaan HUOM! mielikuvituslaskelma. Toki on varmasti kulujakin ollut, mutta koirien kunnosta päätellen kuluissa on tosiaan säästelty.

Joku oli löytänyt muutama viikko sitten Tori.fi samaisen väen myymiä mitteleitä. Nyt niitä myytiin Helsingin Kalliossa. Meille lähetettiin kuvakaappaus ilmoituksesta. Suomi näyttää olevan pieni maa.

Meihin on ottanut yhteyttä aivan tolkuton määrä ihmisiä, joilla on samasta kohteesta koira ja miten ostajille on tarinoita kerrottu ja mihin on päättynyt "kasvattajan" elinikäinen tuki. Ja mikä kauheinta, minkälaisessa kunnossa useat koirat ovat olleet.
Ihan oksettavaa!
Ihmettelen myös miten helvetissä olen tälläiseen paskaan sotkeutunut.
Useampi meihin yhteyttä ottanut miettii mitä voisivat osaltaan tehdä, jotta tälläinen eläinrääkkäys loppuisi. Toivottavasti heidän asiansa etenevät. Me ei nyt kyetä muuhun kuin selviytymään päivä kerrallaan. Ja kertomaan blogissa Bobon elämästä, onnistumisista, takapakeista ja siitä mitä mieltä olemme pentutehtailusta.

Lisäksi, emme enää edes halua tuota puuttuvaa pari satasta (koska hyväntahtoisuutta ei koiran myyjällä mielestämme ole),  otan sen omasta pussistani kun tämä taloudellinen tilanne vähän paranee ja annan sen HESY:lle pentutehtailun kitkemiseksi.


Keväistä sunnuntaita toivottaen,


P.S.
Minulla ei ollut aikomusta, enkä aio tämän jälkeen enää kommentoida tähän blogiin tulleita lukijakommentteja (olemme halunneet kuitenkin pitää sananvapauden vaikka omalla nimellä ei kirjoitusvaatimusta vielä olekaan).
- Tokihan muutamasta kommentista arvaa mistä ne ovat peräisin, kuten eräs kirjoittaja on myös huomioinut. Totean vain, että maailmaan mahtuu ääntä. Kun ja jos kirjoittaa julkisesti rohkeasti omalla nimellään, silloin pitää pysyä totuudessa. Pimeistä puskista on helppo huudella.